Istun kuorma-auton lavalla
repaleisen pressun alla
saan vihdoin taas katsella tuttuja tähtiä taivaalla
noiden tähtien alla suuren aron laidalla
koti on mulla sinne olen nyt matkalla
Dazvidania Afganistan
vainajina Aleksei ja Mishka
tulimme nuorina veljeksinä
palaan yksin vanhana miehenä
Dazvidania Afganistan
Aron tuuli kuin jäätä
repii manttelin päältä
nojaudun tiukemmin tovereihin
vihdoin vaivun uneen
ja taas mä kuulen nuo äänet
kaukaiset huudot ja laukaukset
En tiedä kuka on voittaja
onko sodissa voittajia
tiedän vain nyt mä olen hävinnyt
rukoilen suurta Allahia
Kremlin tähteä punaista
puhaltakaa liekki jäiseen sieluuni uudestaan
Kun saimme käskyn lähteä
Mishka, Aleksei ja minä
äiti huusi mun perään pidä huoli pikkuveljistä
pelkäsin rintamalla paljon - sen myönnän
mutta tällä matkalla pelkään paljon enemmän
Dazvidania Afganistan
vainajina Aleksei ja Mishka
Dazvidania Afganistan
vainajina Aleksei ja Mishka
9 years ago
10 years ago
11 years ago
12 years ago