Sävellys ja sanat Kaarlo Valkama
Mun olit silloin, sun minä myös,
kun olin kanssasi kesäyöss´.
Kukkaset kauniit ojensit,
hiljaa näin kuiskasit:
Valkoiset kielot nää otathan
muistoksi illan ihanan.
Valkoiset kielot sua muistuttaa:
mua et saa unhoittaa.
Kauan se jälkeen sua kaipasin,
kun enää tullut et iltaisin.
Yhteiset retket ja metsätiet
mielestäs jäänyt lie.
Valkoiset kielot luonani mun
aatokset johti luo kaivatun.
Valkoiset kielot lohduttivat,
sinusta kertoivat.
Muistojen joukkoon jo kuuluvat
sun luonas päivät nuo ihanat.
Keltaiset niityt ja metsätie
muistoja vain nyt lie.
Valkoiset kielot, mi sulta sain,
nyt ovat kuihtuneet terttu vain.
Valkoiset kielot mua lohduttaa,
kun suru saavuttaa.
9 years назад
9 years назад
9 years назад
10 years назад
10 years назад
10 years назад
10 years назад
11 years назад
12 years назад
12 years назад